Kirkko naapurina

Heinolan seurakunnan sivun tekstiä Kirkonkylästä

Heinolan pitäjänkirkko hautausmaineen, kirkonmäki ja pappilan pihapiiri rakennuksineen muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maiseman. Tätä kulttuuriperintöä halutaan vaalia seurakunnassa. Vaikka alue ja rakennukset ovat vanhoja, kyseessä ei ole museo, vaan toiminnan keskeinen paikka.

Heinolan pitäjänkirkko

Kuva: Merja Vahter

Heinolan pitäjänkirkko valmistui vuonna 1755. Todennäköisesti kirkon rakentajana toimi rakennusmestari August Sorsa. Puinen ristikirkko edustaa itäsuomalaista kirkkotyyppiä. Pohjakaavana on tasavartinen risti, jonka sakarat kapenevat ulospäin. Kirkossa on tehty useita merkittäviä korjaus- ja muutostöitä, joista suurin oli vuonna 1933 arkkitehti Kauno S. Kallion johdolla toteutettu. Tuolloin sisätiloja uudistettiin ja ulkonäkökin muuttui nykyiseksi. Kirkkoon mahtuu 800-900 henkeä.

Kirkon paanukatto on malliltaan harvinainen maassamme. Sen malli on islamilaisesta maailmasta, josta se kulkeutui Pyhän maan kautta kristikuntaan. Paanukatto rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle.

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat vuonna 1920. Ne ovat 16-äänikertaiset ns. pneumaattiset urut. Yksi kirkon erikoisuus on lukkarintuoli, saarnatuolin vastapuolella. Siitä lukkari johti seurakunnan veisuuta ennen urkujen aikaa.

Sisäpuolen kattomaalaukset ovat heinolalaisen Hannes Malinin käsialaa. Ne on tehty 1700-luvun tyyliin. Nykyinen alttaritaulu, jonka aihe on Jeesus kantaa ristiä, saatiin seurakuntaan vuonna 1860. Alttarin ja saarnatuolin tekstiilit on suunnitellut ja valmistanut taiteilija Viena Mertsalmi.

Kellotapuli

Kuva: Merja Vahter

Kellotapulin rakensi vuonna 1834 rakennusmestari Erkki Leppänen. Sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Aikaisempi tapuli oli vaatimaton ja se lienee valmistunut yhtä aikaa kirkon kanssa vuonna 1755.

Tapulissa on kaksi kelloa. Suurempi on seurakunnan oma hankinta vuodelta 1755 ja pienempi on saatu lahjoituksena vuonna 1772. Molemmat kellot on valettu Tukholmassa. Aiemmin kelloja soitettiin käsin. Nykyisin soitto on automatisoitu.  

Nykyinen kellotapuli on rakennuttu puusta ja sen korkeus on 28 metriä. Siinä on paanukatto, joka uusittiin kesällä 1998.

 
Kirkon ja kellotapulin yhteydessä ovat lisäksi hautausmaa ja sankarihaudat.

Kuva: Merja Vahter